post

Viikko Unkarissa – vuoristorata itseeni vapaaottelijana

Maanantaina lensin aamulennolla Budapestiin, Unkariin. Edessä siinsi 6 päivää treeniä pääosin unkarilaisen ammattilaisottelijan Melinda Fabianin kanssa. Melinda oli mukana uusimmalla TUF:n kaudella (The Ultimate Fighter) ja tiesin hänet muutenkin jo entuudestaan. Hän on otellut tiimiläistäni vastaan jokunen vuosi sitten ja listalta löytyy myös yksi yhteinen vastustaja.

Unkarin treenireissusta oli sovittu jo ennen edellistä otteluani, joka päättyi tappioon edellisessä Cagen otteluillassa 9.9.2017. Vapaaottelun suhteen ajatukset olivat pitkään synkät ja ennen tätä reissua olinkin treenannut vain lukkopainia ja bjj:a, jonka SM-kisoihin olinkin jo päättänyt marraskuun lopulla osallistua. Ajattelin, että vapaaotteluni saattaa olla hieman ruosteessa, mutta aion silti antaa reissussa kaikkeni. Minut oli kuitenkin pyydetty Unkariin treenaamaan Melindan kanssa ja tiedän oikeanlaisen treeniseuran, -paineen ja -tason löytymisen olevan kultaakin kalliimpaa. Ja se oli. Meille molemmille.

Treenit olivat kovia. En kirjoita niistä kovin pitkästi. Jokainen kiinnostunut voi niistä minulta kysellä, sillä joukossa oli myös helmiä. Sellaisia helmiä, joiden uskon pystyvän antamaan myös suomalaiselle vapaaottelulle paljon meidän niin halutessamme. MUTTA myös huomio siitä, että meillä osataan treenata, valmentautua ja kehittää oikeanlaisia kykyjä, oli ainakin minulle henkilökohtaisesti todella kallisarvoinen tieto.

Sen kerron treeneistä kuitenkin, että ne olivat pitkiä ja rankkoja. Drillausreenit (ja nyt puhutaan kovien tekniikkatoistojen tekemisestä ja ketjuttamisesta) olivat poikkeuksetta 2-2h 45min pitkiä. Ne olivat minulle ehdottomasti raskaimpia. Yllättävää oli, että sparrireenit olivat minulle ne kevyimmät. Tein suuren työn henkisesti joka kerta, kun valmistauduin sparreihin ja todella suureksi yllätykseksi niin vaativalle henkiselle puolelleni, sanoin itselleni niiden jälkeen olleeni todella hyvä. Ei vain hyvä, vaan todella hyvä. MMA tarjosi minulle halauksen kaiken sen synkän mietinnän jälkeen, jonka edellinen ottelu toi.

Kuuden päivän aikana kulutin kokonaisen Top Fuel -purkin ja urheilujuomapurkin plus minulla oli mukana Skipin magnesium, omega ja multimineral, jotta kroppani kestäisi viikon rasituksen. Jaksoin näiden ansiosta uskoakseni parhaimpani mukaan ja palauduin seuraavaan treeniin maksimaalisen hyvin. Koska treenit olivat pitkiä, en saanut päivään mahdutettua kuin yhden lämpimän ruuan ja aamupalankin suhteen jouduin tietyistä syistä tekemään kompromisseja, joten lisäravinteet antoivat minulle mahdollisuuden treenata niin kovaa ja hyvin kuin treeniseuranikin ansaitsi. Sparrireeneihin minulla oli mukanani myös RX Optimizer tabletteja, joita käytän myös ottelupäivänä.

Parasta Unkarin treenityksessä:

  1. Oman kokoinen, menestyksen nälkäinen ja todella tavoitteellisesti ja kovaa treenaava treenivastus
  2. Ohjatut kovat treenit, jotka venyttivät inhimilisen rasituksen rajaa aivan uusilla tavoilla
  3. Sparrireenien anti ja oman itseluottamuksen nousu ja realistisen näkemyksen selkeneminen omasta tekemisestä
  4. Mahdollisuus testata omaa kuntoa ja tekniikoita ja taitoa
  5. Todella hyvät valmentajat, selkeät vaatimukset jokaiseen treeniin ja hyvä huolenpito
  6. Erittäin hyvät puitteet treenata Budapest Top Teamin uusissa tiloissa (hyvä häkki)

Palaute treenitykseen pyytäneeltä taholta oli mielettömän hyvää. Mikään ei ole parempaa kuin kuulla, että ottelijan tekemisen taso parani ja koko valmennustiimi olivat tyytyväisiä valintaansa. Olen tervetullut uudestaa ja haluan myös mennä uudestaan. Mikään ei ole parempaa kuin saada avata omat silmänsä näkemään itsensä parempana kuin mitä on aiemmin pitänyt.

Kiitos! Közsi!

Vastaa